Kaksin verroin hauskempaa / Double the fun

Alkaa kovasti näyttää siltä, että meillä tulee olemaan kiireinen vuosi liitolassa. Pienellä varauksella uskallan jo julkistaa, että meillä on kasvamassa kaksoset. Eikä vain yhdet kaksoset, vaan peräti kahdet kaksoset! 

Olen tarkkaillut Bellan mahaa viimeiset puolisentoista kuukautta. Se ei vaikuta tiinehtyneen heti ensimmäisestä parittelusta (joka tapahtui heti sen jälkeen kun yhdistin Bellan Gilbertin kanssa) vaan 1-2 viikkoa myöhemmin. Se tuntuu kuitenkin ennätysnopealta, sillä sokerioravien yhdistäminen, saati parittelun onnistuminen ei aina käy ihan kädenkäänteessä - varsinkaan entuudestaan vieraiden parien kohdalla. Toisinaan pitkäänkin yhdessä olleelta parilta saa odottaa jälkikasvua kuukausitolkulla.

Bellan masutaskut on olleet mehevän näköisiä jo useamman viikon, mutten uskalla juhlistaa tulevia pienokaisia ennen kun pussissa näkyy selvästi liikettä. Eilen näin jo pienen vilauksen Bellan poikasesta, joten arvelen että kahden viikon sisään päästään näkemään poikaset kokonaisuudessaan. Alla lyhyt video möyrinnästä Bellan masutaskussa.

Toinen kaksosia kantava emo on - yllätys yllätys - Elsa. Ahkera pariskuntamme ei montaakaan viikkoa lomaillut, ennen kun laitettiin uusi pesue alulle. Emo on täysin palautunut viimeisimmästä lapsukaisestaan ja on muutenkin loistavassa kunnossa, mutta en silti toivoisi sen pukkaavan poikasia tätä tahtia. Tulevien kuukausien aikana saankin tehdä ankaraa harkintaa siitä, pitäisikö Luke kastroida jotta Elsa ja Luke voisivat asua edelleen yhdessä, vai tulisiko uuden lauman perustaminen kyseeseen. Kasvatuksellisesta näkökulmasta haluaisin tietysti säilyttää mahdollisuuden käyttää Lukea myös tulevaisuudessa, mutta pariskuntien tai perheiden erottaminen on asia jota en mielelläni tee. Etenkin kun uroksia on haastava, joskus mahdotonkin laumauttaa uudelleen ja yksin pitäminen ei tietenkään tule kyseeseen. Yhtenä vaihtoehtona on urosjälkeläisen/-jälkeläisten jättäminen isälleen kaveriksi, mutta sen tarkoittaessa uuden lauman perustamista asiaa täytyy punnita hartaasti. 

Tulevat kuukaudet varmasti näyttävät, mikä on järkevin ratkaisu. Poikasista on tullut paljon kyselyitä koko alkuvuoden, mutta varaudun jälleen siihen että poikaset eivät lennäkään pesästä heti luovutusikäisinä, vaan uusien kotien löytymiseen saattaa mennä pitkäkin aika. On siis pidettävä paikka auki mahdollisesti kotiin jääville poikasille, jolloin uuden lauman perustaminen vaatisi huomattavasti enemmän järjestelyitä.

Gertrude

Kaiken kaikkiaan kaksi paria poikasia aiheuttaa hyvin ristiriitaisia tunnelmia. Päällimmäisenä on suuri, innostunut odotus siitä millaisia poikasia meille tällä kertaa siunaantuu. Erityisen uteliaana odotan Bellan ja Gilbertin jälkikasvua, sillä odotan niiltä paljon ja kyseessä on Bellan ensimmäinen poikue. Elsan ja Luken poikueen suhteen odotus ei ole yhtä jännittynyt, mutta jossain takaraivossa pieni ääni hihkuu ja pitää sormia ristissä ei-normaali-väristen ylläreiden varalta. Lisäksi kahden poikueen pieni (muutaman viikon) ikäero alentaa riskiä siitä, että käsiin jäisi vaikkapa yksinäinen urospoikanen jolle olisi vaikea löytää uutta kotia tai kotoa sopivaa laumaa, mikäli poikaset jäävät kotiin pidemmäksi aikaa. Toivotaan kovasti että sukupuolijakauma olisi tasainen!

Innostuksen ohella mielenpäällä on kuitenkin myös huoli ja varautuneisuus. Uusi laumanvahvistus Gin saapuu Suomeen reippaan viikon kuluttua, joka tarkoittaa lähestyvää Gertruden tutustuttamista täysin uuteen sulhaseensa. Ja sehän tarkoittaa jälleen uutta poikuetta taloon. Gertuden poikue on valtavan odotettu ja sitä on lykätty jo niin kauan, etten edes harkitse sen siirtämistä myöhemmälle nyt kun loistava urosehdokas on löytynyt ja kaupat on lyöty lukkoon.
Se kuitenkin tarkoittaa sitä, (jos kaikki sujuu kuten pitääkin) että kesän ja syksyn aikana meillä vipeltää 5-6 nuorta liitäjää jotka työllistävät ihan eri tavalla kuin aikuiset lajitoverinsa. Ensimmäinen poikue tulee luovutusikään syyskuun puolivälin tienoilla, joten tässä on onneksi hyvin aikaa tutustua mahdollisiin kotiehdokkaisiin, jotka puolestaan ehtivät hyvin perehtyä lajiin syvemmin ja hankkia uusille perheenjäsenille kaikki tarpeellinen ennen niiden kotiutumista.

Samaan hengenvetoon kannustankin kaikkia kiinnostuneita olemaan yhteydessä hyvissä ajoin. En varaa poikasia ennakkoon mutta asetan ns. jonossa etusijalle ne, jotka on olleet liikkeellä hyvissä ajoin ja ovat valmistautuneet huolellisesti poikasten kotiutumiseen. Meillä ei ole tupa koskaan niin täynnä, että poikaset lähtisivät kiireellä uusiin koteihin. Omia poikasia ei voi tulla noutamaan pelkällä ilmoituksella, vaan on varauduttava kertomaan millaista kotia poikasille ollaan tarjoamassa.

Tälle vuodelle odotan poikasia syntyvän ainakin kolmessa eri värissä/kuviossa: normaali, (standard grey) valkokasvo (white faced) ja mosaiikki (mosaic). 

Vastaan kaikkiin asiallisiin yhteydenottoihin ja autan mielelläni askarruttavissa kysymyksissä. Laita siis rohkeasti viestiä, yhteystiedot löydät valikon alareunasta!