Yllärivauva / Suprise baby

Pari viikkoa sitten huomasin Alvinalla muhkuran mahassa. Hetken palluraa tuijotettuani mietin hiljaa mielessäni toivonko mieluummin megalomaanista pussitulehdusta vai uutta poikasta. Tottakai poikanen on iloinen uutinen eikä kukaan tosissaan toivo sairautta lemmikille, mutta tämä poikanen tuli niin kertakaikkisen odottamattomaan väliin etten voinut muuta kuin olla ihmeissäni. 

Päivien kuluessa oli kuitenkin uskottava, että poikanen siellä pussissa möyrii. Emo voi hienosti ja poikanen kasvaa hyvää vauhtia. Viime yönä näin poikasen ensi kertaa pussin ulkopuolella, joten 7.8. on uusi synttäripäivä juhlittavaksi! En ole vielä päässyt kaappaamaan poikasta lähempää tarkastelua varten, joten en tiedä sen sukupuolta. 

Mikä tästä poikasesta sitten tekee ylläripoikasen - eikä välttämättä iloisinta sellaista? Ensinnäkin olin suunnitellut erottavani Albertin vanhemmat toisistaan heti kun Albert on hieman isompi, mutta pariskunta olikin erittäin vikkelä, ja uutta poikasta laitettiinkin alulle Albertin ollessa vasta pieni vieroitettava napero. Sokerioravat voivat lisääntyä vankeudessa ympäri vuoden ja käytännössä on mahdollista että emolla on koko ajan eri ikäisiä poikasia kasvatettavana (emon on mahdollista olla tiineenä, pussissa voi kasvaa eri ikäisiä poikasia sekä emon vieroitetut poikaset, jotka ovat jääneet perheryhmään), mutta en ole erikseen tähän paria "kannustanut" ja kuvittelin parin tekevän uuden poikasen aikaisintaan ensi keväänä mikäli Albert sekä vanhukset Papu ja Pappa asuisivat yhä niiden kanssa. Jos pari olisi ollut kahdestaan, tai jos edes Albert olisi muuttanut toiseen laumaan, en olisi yhtä yllättynyt toisesta vauvasta. Sokerioravilla uros osallistuu poikasen hoitoon, enkä näin ollen halua erottaa pariskuntaa toisistaan ennen kuin poikanen on vieroitettu ja itsenäinen. Toisinaan se antaa mahdollisuuden kakkoskierrokselle.

Ennen yllärivauvaa poikasia oli jo kolme, ja toivoin että saisin vuoden vaihteessa yhdistettyä uuden parin tai kaksikin. Nyt kun poikasia on jo neljä, joista näillä näkymin mikään ei sovi kasvatussuunnitelmiini, joudun lykkäämään poikuesuunnitelmia ainakin siihen asti että pikkuisille löytyy koti/kodit.

Joka tapauksessa olen onnellinen uudesta poikasesta, enkä malta odottaa että pääsen tutustumaan tähänkin uuteen persoonaan! Toivon kovasti että pikkusisarus on isoveljensä Albertin kaltainen äärimmäisen rohkea ja herttainen mussukka!

EDIT:

8.8. sain kaapattua poikasen tarkistusta varten. Oikein hienosti kehittynyt normaalivärinen naaras <3